Böndespora 2018 - Museologian professori Janne Vilkunan haastattelu

Talonpoikaiskulttuurisäätiön 80-vuotisjuhlavuosi polkaistiin kunnolla käyntiin Böndespora-ratikka-ajelulla 21.5.2018. Tarinan mukaan idea Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustamisesta saatiin raitiovaunun kyydissä; Siltasaaren Elannon kohdalla muistellaan Martti Haavion sanoneen Esko Aaltoselle ''perustetaan uusi säätiö''.  

Ajelun juontajan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Kati Mikkolan, haastateltavana oli myös säätiön perustajajäsenten jälkeläisiä. Alla akateemikko Kustaa Vilkunan pojanpojan, museologian professori Janne Vilkunan puheenvuoro.

SKS:n tutkija Kati Mikkola ja museologian professori Janne Vilkuna Böndespora-ajelulla.

Mitä museologia on ja mitä se tutkii?

Oppiaineen nimi vie helposti harhaan, sillä se viittaa suoraan museoiden tutkimiseen, mutta yllättäen museot eivät ole museologian pääkohde. Museot ovat nimittäin sosiaalisia välineitä ja siksi museologia pyrkii ikään kuin näkemään museoiden läpi, yli ja ohi niitä ylläpitävään yhteiskuntaan ja sen arvoihin sekä kulttuuriperintöprosesseihin. Käytän itse museologian perässä suluissa nimeä heritologia, joka tulee englannin sanasta heritage. Eli kyseessä on oppi kulttuuriperinnöstä.

Mikä on museologian professorin lempimuseo?

Niitä on useita ja niille on yhteistä se, että ne ovat mahdollisimman aitoja. Aito on vaikea käsite eikä meillä ole nyt aikaa paneutua sen ongelmallisuuteen. Aitoudella tarkoitan kuitenkin tässä sitä, että museot ovat ikään kuin museoitu ”lennosta” paikoilleen kokonaisuuksina. Sellainen on esimerkiksi tässä lähellä Kaivopuistossa oleva Mannerheim-museo, joka on Mannerheimin koti kaikkine entisine esineineen. Sellainen on myös maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseo. Talonpoikaiskulttuurin helmet ovat tässä suhteessa mielestäni perinteistä talonpoikaiskulttuuria esittelevä Karttulan Riuttalan Talonpoikaismuseo, jonka suku lahjoitti museoksi kaikkine esineineen. Toinen kohde on ainutlaatuinen, viime sotien rintamamiesten ja evakkojen asuttamisesta pientiloille todistava, Lapinlahden Alapitkän Suomen Asutusmuseo. Tila jäi lapsettomilta Muren sisaruksilta ja Lapinlahden karjalaiset hoitivat sen museoksi.

Minkälainen asema ja näkyvyys talonpoikaiskulttuurilla on museomaailmassa ja miksi?

Kun ensimmäiset kaupunginmuseot, joista monesta tuli sittemmin maakuntamuseoita, perustettiin 1880-luvulta lähtien, ne alkoivat tallentaa silloista kansankulttuuria eli pääasiassa talonpoikaiskulttuuria. Toinen museobuumi koettiin viime sotien jälkeen, kun perustettiin satamäärin kotiseutumuseoita. Jos silloin olisi puhuttu kokoelmapoliittisista ohjelmista, niiden ydin olisi ollut katoavan talonpoikaiskulttuurin pelastaminen museoiden kokoelmiin. Loimaalle perustettiin vuonna 2005 Suomen maatalousmuseo Sarka, joka on alan valtakunnallinen erikoismuseo. Siis jos mikä on perusteellisesti museoitu, niin talonpoikaiskulttuurin esineellinen perintö!

Entä laajemmin: miten talonpoikaiskulttuurin perintö näkyy tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa?

Kaikkialla, mutta sitä ei ehkä huomaa. Maamme nykyisen hyvinvoinnin vahva perusta luotiin tuhat vuotta sitten kun lännen ja idän kirkkojen käännytystyökilpailun voitti länsi. Omaksuimme sekä kristillisen uskon että roomalaisen oikeuden periaatteet. Sittemmin Ruotsin veroille ahneet kuninkaat ymmärsivät 1600-luvun lopulla itsenäisen, uusia maita raivaavan ja veronsa maksavan talonpojan yhteiskunnallisen arvon eikä heistä tullut aateliston maaorjia Baltian talonpoikien tavoin. Suurvalta-asemansa sodissa kadottaneen Ruotsin oli etsittävä taloutensa perusta uudelleen. Yksi tehokas keino oli 1700-luvulla toteutettu suuri maauudistus, isojako, jossa maat jaettiin talollisille veroluvun mukaan. Siinä yhteydessä talonpojat saivat silloin vielä aika hyödytöntä metsää. Vaan yhtäkkiä metsäteollisuuden synnyn myötä metsien arvo nousi. Juuri metsäomistus on mahdollistanut suomalaiselle talonpojalle investoinnit uusin maa- ja karjatalouden innovaatioihin. Vapaa talonpoika oli siis kruunun kannalta kaikkein tehokkain sääty. Vapaus toteutui 1800-luvun kunnallisessa itsehallinnossa ja 1900-luvulla tienä tasavaltaamme. Itsenäisyytemme alussa vapaus ulotettiin myös torppareihin.

Kommentit

Suositut tekstit