Käsitöitä kekrin aikaan

Kekri, satokauden loppuun sijoittuvaa elonkorjuujuhlaa on juhlittu syyskuun lopulta aina marraskuun lopulle saakka. Kun työvuosi saatiin päätökseen, juhlittiin työn tuloksia ja toivotettiin uusi vuosi tervetulleeksi. Kekrijuhlissa mässäiltiin ruualla ja juomalla. Vanhaan perinteeseen kuului myös pässin tai lampaan teurastus. Pyhä Katariina oli lampaiden suojelija ja Kaisan päivä (25.11.) olikin lampaiden keritsemispäivä. Eri vuodenaikoina kehrätyillä villoilla oli erilaisia ominaisuuksia, joiden mukaan käyttötarkoitus valittiin. Kekriaikana kerittyä syysvillaa pidettiin laadultaan erityisen hyvänä. Sadon valmistuttua jäi aikaa muille töille, kuten lankojen kehruulle ja käsitöiden tekemiselle.

Suomen lampaan villasta valmistetut Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrineuleet liittyvät materiaalin osalta vanhaan perinteeseen. Käsittelemätön villa huopuu ja pöyhistyy hyvin. Pörröiseksi harjattu, luonnollisen villan väreistä valmistettu kekriheppa muistuttaa hevosen tärkeydestä vetojuhtana pelto- ja metsätöissä sekä ratsuna, kärryjen ja reen vetäjänä matkustettaessa. Hevosta kohdeltiin yksilönä ja sille annettiin oma nimi, joka liittyi usein sen väritykseen. Samalla tavalla neulotulle hepalle saa yksilöllisen ilmeen vartalon, harjan ja silmien värivälinnoilla. Minkä nimiseltä juuri sinun heppasi näyttää?

Kylvötöiden jälkeen hevoset laskettiin metsälaitumille. Sato sai kypsyä syksyyn, jolloin keltainen, tuuleentunut vilja korjattiin ja sidottiin lyhteiksi kuivatusta varten. Kekrilapanen on saanut innoituksensa syksyisestä viljasadosta. Rannekkeen pitsineulemalli mukailee viljan tähkää ja kämmenosan kuvio lyhdettä. Ennen aikaa vieviä pitsineuleita neulottiin pyhälapasiin. Karstalanka kestää kuitenkin hyvin kulutusta, joten kekrilapaset sopivat jokapäiväiseen käyttöön.



Viljelyn ohella erätaloudella oli pitkään suuri merkitys kotitaloudessa. Syystalvella linnustettiin, pyydettiin oravia, hirviä ja peuroja. Pehmeästä kampavillasta neulottu punainen, metsästykseen sopiva pipo luo linkin vanhaan erätalouteen. Luonnon tarkkailijalle sopii puolestaan maaston eri vuodenaikojen värimaailmaan sointuva vihreä, ruskea, harmaa tai valkoinen pipo.



Lämpimiä hetkiä kekrikäsitöiden parissa.


Anna Rauhala

Anna Rauhala toimi vuoden 2020 Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläänä. Hän suunnitteli säätiölle kuvissa olevia kekrineuleita, joiden ohjeet löytvät säätiön ylläpitämältä kekri-sivustolta: https://www.kekri.fi/kekrineuleita Hevosen ja pipon ohjeet on julkaistu myös Martat-lehdessä.

 

Kommentit

Suositut tekstit