Sääksmäki-seuran esityksestä kolme kunniakilpeä
Tänä vuonna on myönnetty jo neljä Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamistavan kunniakilpeä. Kilven esittäjä voi olla esimerkiksi seura, yhdistys tai kunta ja luonnollisesti myös kohteen omistaja. Kilvistä kolme myönnettiin Sääksmäki-seuran esityksestä heinäkuussa 2017.
Vuonna 1948 perustettu Sääksmäki-seura on ollut aktiivinen pitäjänsä kotiseututyössä. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Eino Jutikkala, joka oli myös yksi Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustajajäsenistä. Jutikkalan aikana inventoitiin pitäjän talonpoikaisrakennukset ja sadasta arvokkaimmaksi luokitellusta rakennuksesta koottiin kortisto. Kilpiä myönnettiinkin vuoden 1950 kotiseutujuhlassa 22 rakennukselle.
Sääksmäen alueen pitkä viljelyhistoria näkyy edelleen maaseutuympäristössä ja tilojen monimuotoisessa rakennuskannassa. Sääksmäki-seura päätti lahjoittaa tänä vuonna kolme perinteisen rakentamistavan kunniakilpeä alueensa talonpoikaisrakennuskohteille. Seuran työryhmä kartoitti ensin lukuisia kohteita, joista Talonpoikaiskulttuurisäätiön kilpiraadin tuli valita kolme. Jokaisessa esitetyssä kohteessa on säilytetty ainutkertaisia, vanhoja asuin- ja tai tuotantorakennuksia ja pihapiirejä. Monessa kohteessa harjoitetaan edelleen myös maataloutta. Kunniakilpiraadin valinta olikin positiivisella tavalla vaikea. Valituksi tulleet kolme kohdetta kuvaavat hyvin seudun useiden satojen vuosien asutus- ja viljelyhistorian muutoksia ja jatkumoa.
Perinteisen rakennustavan kunniakilvet saivat Kalliosyrjän tilan mäkitupa, maatalousyhtymä Haukilan kartano sekä Liuttulan kartano. Näiltä kolmelta kilven saaneelta tilalta löytyy yhteensä yli viisikymmentä liki satavuotiasta tai sitä vanhempaa rakennusta.
Kalliosyrjän mäkituvan säilyttävä kunnostaminen ja aktiivikäyttö välittää liki 200 vuoden talonpoikaista kulttuuriperintöä uusille sukupolville. Klemola-Alitalon leskiemännälle 1820-luvulla rakennettu hirsinen asuinrakennus sai nykyisen muotonsa 1900-luvun alussa. Asuinkäytössä 1980-luvulle saakka ollut rakennus on nykyään kesäasunto ja yksityinen museo. Hirsirakennus on jäänne maaseudun ryhmäkylästä, joka hävisi isonjaon toteutuksen yhteydessä 1860-luvulla. Se on esimerkki aikakautensa itsellisten ja mäkitupalaisten asuintavasta.
Haukilan kartanolla on yli 500 vuoden historia. Se on ollut 1700-luvulta lähtien saman suvun omistuksessa. Tilalla harjoitetaan kasvinviljelyn ohella muun muassa metsätaloutta. Puistomaisessa tilakeskuksessa on kymmeniä eri-ikäisiä, puu- ja kivimateriaaleista rakennettuja tuotantorakennuksia sekä useita asuinrakennuksia. Vanhoja tuotantorakennuksia on muunneltu tuotannon kulloisenkin kehityksen mukaan pyrkien sovittamaan muutoksia myös rakennusajan kohdan tyyleihin ja materiaaleihin. Runsas rakennuskanta ympäristöineen on varsin hyvin hoidettua, vaikka kaikille rakennuksille ei ole aktiivikäyttöä.
Liuttulan kartano syntyi 1580-luvulla, kun kylän talot yhdistettiin suurtilaksi. Nykyisellä omistajasuvulla tila on ollut 1830-luvulta lähtien. Tilan päätuotantosuunta on kasvinviljely. Tilalla on useiden sukupolvien ajan säilytetty ja hyödynnetty pihapiirin lukuisia rakennuksia. Klassismia edustava, vuonna 1931 rakennettu päärakennus ja vuonna 1929 väenrakennukseksi rakennettu asuintalo sijaitsevat kulmittain, ja niiden keskelle jää aiemman päärakennuksen rajaama piha. Talous- ja tuotantorakennuksia on 1800-, 1900- ja 2000-luvuilta. Tilan vilja-aitan arvioidaan olevan 1700-luvulta. Se on rakennettu osin palhoamattomista hirsistä. Uutta tuotantopihaa rajaavat 2010-luvulla rakennetut viljakuivaamo ja konehalli. Liuttulan rakennuskannassa näkyvät eri aikakausien käyttötarpeet. Vanhoja rakennuksia on säilytetty, vaikka niille ei nykymaataloudessa tai kotitaloudessa enää olisi käyttöä.
Kunniakilpien saajat julkistettiin ja kilvet luovutettiin perinteisissä Sääksmäki-seuran iltamissa Ritvalan nuorisoseurantalolla 9.7.2017. Luovutuspuheen piti kilpiraadin puheenjohtaja Raija Seppänen. Iltamien ohjelmassa oli kilpien luovutuksen lisäksi paljon muutakin ohjelmaa, kuten ulkoministeriön Suomi 100 - suurlähettilas Pekka Huhtaniemen juhlapuhe sekä Eino Jutikkalan palkinnon jako, runoesitys, musiikkiohjelmaa sekä lopuksi tanssia.
Vuonna 1948 perustettu Sääksmäki-seura on ollut aktiivinen pitäjänsä kotiseututyössä. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Eino Jutikkala, joka oli myös yksi Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustajajäsenistä. Jutikkalan aikana inventoitiin pitäjän talonpoikaisrakennukset ja sadasta arvokkaimmaksi luokitellusta rakennuksesta koottiin kortisto. Kilpiä myönnettiinkin vuoden 1950 kotiseutujuhlassa 22 rakennukselle.
Sääksmäen alueen pitkä viljelyhistoria näkyy edelleen maaseutuympäristössä ja tilojen monimuotoisessa rakennuskannassa. Sääksmäki-seura päätti lahjoittaa tänä vuonna kolme perinteisen rakentamistavan kunniakilpeä alueensa talonpoikaisrakennuskohteille. Seuran työryhmä kartoitti ensin lukuisia kohteita, joista Talonpoikaiskulttuurisäätiön kilpiraadin tuli valita kolme. Jokaisessa esitetyssä kohteessa on säilytetty ainutkertaisia, vanhoja asuin- ja tai tuotantorakennuksia ja pihapiirejä. Monessa kohteessa harjoitetaan edelleen myös maataloutta. Kunniakilpiraadin valinta olikin positiivisella tavalla vaikea. Valituksi tulleet kolme kohdetta kuvaavat hyvin seudun useiden satojen vuosien asutus- ja viljelyhistorian muutoksia ja jatkumoa.
Perinteisen rakennustavan kunniakilvet saivat Kalliosyrjän tilan mäkitupa, maatalousyhtymä Haukilan kartano sekä Liuttulan kartano. Näiltä kolmelta kilven saaneelta tilalta löytyy yhteensä yli viisikymmentä liki satavuotiasta tai sitä vanhempaa rakennusta.
Kalliosyrjän mäkituvan säilyttävä kunnostaminen ja aktiivikäyttö välittää liki 200 vuoden talonpoikaista kulttuuriperintöä uusille sukupolville. Klemola-Alitalon leskiemännälle 1820-luvulla rakennettu hirsinen asuinrakennus sai nykyisen muotonsa 1900-luvun alussa. Asuinkäytössä 1980-luvulle saakka ollut rakennus on nykyään kesäasunto ja yksityinen museo. Hirsirakennus on jäänne maaseudun ryhmäkylästä, joka hävisi isonjaon toteutuksen yhteydessä 1860-luvulla. Se on esimerkki aikakautensa itsellisten ja mäkitupalaisten asuintavasta.
 |
| Kalliosyrjän mäkitupa |
Haukilan kartanolla on yli 500 vuoden historia. Se on ollut 1700-luvulta lähtien saman suvun omistuksessa. Tilalla harjoitetaan kasvinviljelyn ohella muun muassa metsätaloutta. Puistomaisessa tilakeskuksessa on kymmeniä eri-ikäisiä, puu- ja kivimateriaaleista rakennettuja tuotantorakennuksia sekä useita asuinrakennuksia. Vanhoja tuotantorakennuksia on muunneltu tuotannon kulloisenkin kehityksen mukaan pyrkien sovittamaan muutoksia myös rakennusajan kohdan tyyleihin ja materiaaleihin. Runsas rakennuskanta ympäristöineen on varsin hyvin hoidettua, vaikka kaikille rakennuksille ei ole aktiivikäyttöä.
 |
| Haukilan kartanon rakennuskantaa. |
Liuttulan kartano syntyi 1580-luvulla, kun kylän talot yhdistettiin suurtilaksi. Nykyisellä omistajasuvulla tila on ollut 1830-luvulta lähtien. Tilan päätuotantosuunta on kasvinviljely. Tilalla on useiden sukupolvien ajan säilytetty ja hyödynnetty pihapiirin lukuisia rakennuksia. Klassismia edustava, vuonna 1931 rakennettu päärakennus ja vuonna 1929 väenrakennukseksi rakennettu asuintalo sijaitsevat kulmittain, ja niiden keskelle jää aiemman päärakennuksen rajaama piha. Talous- ja tuotantorakennuksia on 1800-, 1900- ja 2000-luvuilta. Tilan vilja-aitan arvioidaan olevan 1700-luvulta. Se on rakennettu osin palhoamattomista hirsistä. Uutta tuotantopihaa rajaavat 2010-luvulla rakennetut viljakuivaamo ja konehalli. Liuttulan rakennuskannassa näkyvät eri aikakausien käyttötarpeet. Vanhoja rakennuksia on säilytetty, vaikka niille ei nykymaataloudessa tai kotitaloudessa enää olisi käyttöä.
 |
| Liuttulan kartanon päärakennus. |
Kunniakilpien saajat julkistettiin ja kilvet luovutettiin perinteisissä Sääksmäki-seuran iltamissa Ritvalan nuorisoseurantalolla 9.7.2017. Luovutuspuheen piti kilpiraadin puheenjohtaja Raija Seppänen. Iltamien ohjelmassa oli kilpien luovutuksen lisäksi paljon muutakin ohjelmaa, kuten ulkoministeriön Suomi 100 - suurlähettilas Pekka Huhtaniemen juhlapuhe sekä Eino Jutikkalan palkinnon jako, runoesitys, musiikkiohjelmaa sekä lopuksi tanssia.
Kommentit
Lähetä kommentti